avs Online

Olkiluodon kolmosreaktorin ja Suomessa tapahtuvan uraanin louhimisen tiimoilta käydyssä keskustelussa kuulee usein, että ydinvoiman hiilidioksidipäästöt olisivat "nolla" tai muuten olemattomat. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto väittää vakavalla naamalla, että "[Y]dinvoiman käytöstä ei aiheudu hiilidioksidi- eikä muita kasvihuonekaasupäästöjä".

Suoritin vähän laskelmia tupakkiaskin kanteen käyttäen hardcore-ydinvoimalobbyn numeroita. Kanadan ydinvoimajärjestön mukaan (1998) uraanin louhinta ja jalostus malmista U₃O₈:ksi (nk. yellowcake) Kanadassa vapautti raportin mukaan 12.1 yksikköä CO₂:ta jokaista tuotettua U₃O₈-yksikköä kohden.

Yellowcakea ei kuitenkaan käytetä reaktoreissa vaan siihen tarvitaan noin 3-5 %:iin rikastettua uraani-235:ttä. Tähän kuluvaa vaivaa mitataan erotustyöllä, jonka yksikkö on kg (SWU). Wikipedian mukaan kaasusentrifugirikastus vie noin 50-60 kWh energiaa SWU:ta kohden. Aiemmin vallalla ollut kaasudiffuusiomenetelmä vei yli 40 kertaa niin paljon energiaa, joka tietenkin muuttaisi päästölaskelmat aivan toisennäköisiksi (ja lienee osasyy siihen, miksi eri tahot päätyvät "oikeista" numeroista erilaisiin loppupäätelmiin).

Olkiluoto 3 tulee tuottamaan noin 13 TWh vuodessa käyttäen 32 tonnia uraanidioksidia. Todennäköisesti joku ydinfyysikko repii hiuksia päästään, mutta käytän Wikipedian ja em. kanadalaisen raportin arvioita laskuihin, jonka tuloksena Olkiluoto 3 tuottaisi 0.25 kt/TWh CO₂:ta käyttönsä aikana (siis ilman rakennusaikaisia päästöjä ja olettaen, että kaivostoiminta tehdään osittain vesi- tai tuulivoimalla). Valtaosa tästä tulee kaivosoperaatioista ja pieni osa rikastuksesta.

Happotestinä tälle pikalaskelmalle vertailu aiemmin mainitsemaani kanadalaiseen raporttiin, jonka vesivoimaskenaarion mukaan operatiiviset päästöt ovat luokkaa 0.37 kt CO₂/TWh. Yllättäen rakennusaikaiset päästöt ovat koko laitoksen käyttöiälle jyvitettynä paljon suuremmat kuin ydinpolttoaineen: 2.2 kt/TWh.

Onko tämä nyt sitten hyvä tulos? On, mikäli lainaamani lukuarvot (jotka on tehnyt ydinvoimalobby) ovat oikeita. Löysin yhdysvaltalaisia tilastoja, joiden valossa hiilivoiman operationaaliset päästöt ovat 950 kt/TWh ja kaasuvoiman 600 kt/TWh. Näillä luvuilla ydinvoima tuottaa siis murto-osan fossiilivoiman CO₂:ta ilmakehään, mutta väitteet "nollatasosta" ovat BS:ää.

Kuulin jostain tutkimuksesta, joka olisi päätynyt tulokseen, jonka mukaan ydinvoimaloiden koko elinkaari veisi enemmän energiaa kuin tuottaisi. Vaikka monissa asioissa negatiiviset ulkoisvaikutukset aiheuttavatkin outoja asioita (kuten, esimerkiksi, miten kaupasta saa uuden paidan vitosella), tuntui tämä hiukan hankalalta sulatettavalta. Kummankaan ydinvoimakeskustelun osapuolen hyveisiin ei kuulu runsas lähdeviitteiden käyttö (sehän mahdollistaisi väitteiden paikkansapitävyyden tutkimisen, kauheaa!) joten paperin esille kaivamiseen kului tovi. Jan-Willem Storm van Leeuwenin ja Philip Smithin (WayBackMachine, koska tuo linkki ei ainakaan nyt toiminut) paperissa esitetään, että ydinvoiman järkevyys muuttuisi vahvasti kyseenalaiseksi kun käytettävän raaka-aineen uraanipitoisuus laskee. (Taustapaperin käppyröistä (WayBackMachine) näkee hyvin heidän laskemansa vaikutuksen.) Voisin vaikka melkein luoda vetoa, että yllämainitut kanadalaiset luvut on laskettu erittäin rikkaalle uraanimalmille. Huonommasta esiintymästä tulisi sitten huomattavasti enemmän hiilidioksidiakin.

Energiakeskustelussa pitäisi (kaikkien osapuolten) muutenkin nousta valheessa elämisen poteroista keskustelemaan asioista laajemmin. CO₂-emissiot ja ydinjätteet, jotka dominoivat yleistä keskustelua, ovat toki tärkeitä mutta energian hyvyydessä pitäisi mitata myös tuotanto-olosuhteita (Independent-lehden mukaan Kiinassa kuoli vuonna 2005 lähes 6000 ihmistä kaivoksissa), hiukkaspäästöjä (Lomborgin mukaan pienhiukkaset aiheuttavat 135000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain Yhdysvalloissa), huoltovarmuutta (uraani, hiili ja kaasu ovat kaikki tuontitavaraa ja erityisesti kaasun saanti on täysin riippuvainen siitä, että Venäjällä ja EU:lla on hyvät suhteet ja että Moskovassa ei ole kylmää talvea) ja hajautusta (ydinvoimalat ovat kahdessa paikassa - sähköntuotannon saa siis loppumaan kahdella ohjuksella).

Erityisesti huoltovarmuus- ja hajautusaspekteista en ole kuullut riittävästi julkista keskustelua. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin saada säästettyä energiaa - valitettavasti tämä on vain energiayhtiöille hankalaa ja en usko sieltä päin tulevan minkäänlaista todellista tukea. Tässä voisi olla ihan kunnon regulaation paikka. Hyvä aloitus olisi kieltää verkkosähköön liitettyjen laitteiden standby-moodit kuluttajatuotteissa kuten Briteissä on aiottu tehdä.