Kopiosuojattu vaatekauppa
Kun Talouselämä-lehti kysyy, miksi laittomat musiikin nettijakelukanavat ovat parempia kuin lailliset, Anttilan etäkaupan johtaja sanoo uskovansa sen ja toteaa
Sama ilmiö näkyisi kaupoissa, jos niissä ei olisi kassoja.
Tämä on varmasti osittain aivan totta. Mutta kauppa-analogian käyttö on tässä kuitenkin tarkoitushakuisen toispuoleista. Teknisesti kopiosuojatun musiikin nettikaupoissa kun on piirteitä, jotka tekevät niiden vertaamisesta tavalliseen kauppaan hieman hankalaa.
Jos piraattikaupassa ei ole kassoja, millainen sitten saman vertauskuvan mukaan olisi vaikkapa vaatekauppa, joka olisi tehty kopiosuojatun nettimusiikin kauppojen periaatteita noudattaen?
- Ensinnäkin asiakkaiksi eivät kelpaa kaikki, vaan pelkästään Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen kannattajat. Ovella on portsari, joka toteaa kaikille pienpuolueiden äänestäjille, että me emme halua myydä teille.
- Jos ostat vaatteen kaupasta ja haluat pukeutua siihen vastaisuudessakin, sinun on jatkossakin äänestetttävä vain Keskustaa, SDP:tä tai Kokoomusta.
- Jos ostat sieltä vaatteen, joudut soittamaan joka aamu vaatekomerolla asioidessasi kauppaan varmistaaksesi, että saat vielä tänään laittaa vaatteen päällesi (vaatekauppa varmistaa henkilöllisyytesi ja puoluekantasi puhelimitse). Jos vaatekauppa menee konkurssiin, et voi enää laittaa vaatetta päälle.
- Et voi lainata vaatteita pikkusiskollesi etkä viedä niitä kirpputorille myytäväksi.
Ehkäpä siis tässä kopiosuojauksen bisnesmallissa olisi hieman pientä laittoa?
(Aiempi analogia vertaa kopiosuojausta erikoissilmälaseihin.)
Other articles in category /Tietsikat --
Share link





