Kolmiulotteinen hintalappu
Dodon Megapolis 2022 -tapahtumaan liittyvässä suunnittelukeskustelussa mainittiin käsite "hinta 2.0". Vanhana reilukauppa-aktiivina aloin visioimaan, mikä sitten on "hinta 1.0", ja tällainen käsite siitä sitten mielessäni syntyi.
Hinta 1.0 tai siis se hintalappu, jonka me kaupassa tuotteissa näemme, on yksiulotteinen hinta. Se on luku lukusuoralta, joka kuvaa vain sitä rahamäärää, joka kyseisen tuotteen lunastamiseen liittyy.
Ajattelin sitten kaksiulotteista hintaa. Tämä ei ole valistuneelle kuluttajalle mitenkään uusi asia vaan se vastaa englannin kielen käsitettä "value": rahahinnan ja tuotteen käyttökelpoisuuden virittämää koordinaatistoa. Länsimaisen laatumääritelmän mukaan laadukas tuote täyttää tehtävänsä, joten kaksiulotteisessa hinnassa toinen akseli on siis laatu. Laatu, kuten hintakin, voi olla negatiivinen. Siinä missä negatiivinen rahahinta on kuluttajalle yleensä hyvä asia, negatiivinen laatuakseli taas on epämiellyttävää. Akselit pitää siis huomata piirtää oikein päin, jos haluaa "normaalin" näköisen koordinaatiston, jossa yläoikealle terhakkaasti nouseva suora on positiivinen juttu.
Mutta se hinta 2.0? Se voisi olla kolmiulotteinen hinta. Kolmas akseli onkin kiintoisa, sillä minun mallissani se on japanilaisen Genichi Taguchin laatumääritelmä, joka tarkoittaa yhteiskunnallista hintaa - toisin sanoen ulkoisvaikutuksia. Tuotteen negatiiviset ulkoisvaikutukset ovat yksiulotteisessa hinta 1.0:ssa näkymätöntä kuormaa, esimerkiksi huonot työntekijöiden oikeudet tai saastuttava valmistusprosessi. Positiivisia ulkoisvaikutuksia saattaisi löytyä esimerkiksi kauneusarvoista tai vihreän teknologian piiristä ihan mitattavana luonnon puhdistumisenakin.
Monissa tuotteissa on jo kolmiulotteinen hintalappu. Laatua yritetään usein kommunikoida brändillä tai testituloksilla (Sehr Gut!), negatiivisten ulkoisvaikutusten hallintaa esimerkiksi Reilun kaupan merkinnällä tai Öko-Tex-merkillä. Valitettavasti ainoastaan se ensimmäinen akseli on täysin vertailukelpoinen tuotteiden välillä.
Eri puolilla on esitetty paljonkin erilaisia tapoja kolmiulotteisen hintalapun kommunikoimiseksi kuluttajalle ostotilanteessa. Yksi hankalista ongelmista on kuitenkin kahden mainitun laatuakselin subjektiivisuus, joka vaatii kuluttajan olevan hämmentävän tiedostava.
Other articles in category /Society/Consumerism --
Share link





