avs Online

Helsingin kaupungin taidemuseo Tennispalatsin Game On -näyttely oli monelta osin pettymys. Vaikka paikalle oli raahattu vanhaa rautaa, suurin osa vanhoista pelihallipeleistä pyöri MAMElla eli todellisuudessa kaappien sisällä pötkötti jokin 2000-luvun mylly. Kuvassa oleva Pong oli ruutu harmaana kulmassa ja varsinainen peli heijastettiin tykillä valkokankaalle. Monia yleisön saataville asetetuista pelikonsolipeleistäkin pyöritettiin PC:llä - jopa Commodore 64:n pelejä, vaikka C=64 -rautaa luulisi nyt saavan aika helposti.

Järkyttävä oli myös heti sisääntulon vieressä oleva Commodore 64-demonstraatio, jossa joku taiteilijanplanttu oli opetellut hiukan BASICia ja kirjoittanut sillä "taideteoksen", joka piirteli ruudulle värineliöitä ja piippaili satunnaisia ääniä. Taideteoksen selityslapun mukaan koneen teho ei parempaan riittänyt. Hohhoijaa.

Hauskaa sen sijaan oli kokeilla Dancing Stage -peliä (tunnetaan myös Dance Dance Revolution -nimisenä), jossa pompitaan tanssimaton päällä musiikin tahtiin pelin antamien suuntimien mukaan. En ollut aiemmin saanut tilaisuutta päästä kokeilemaan, mutta kun 14-vuotiaat bilehiletytöt olivat siinä tarpeeksi itseään rääkänneet, pääsi vanhakin testaamaan. Näitä lapsukaisia olikin muuten koko halli pullollaan, joka lienee myös syy emulaattorien käyttöön - vanhasta raudasta ei olisi varmaan mitään jäljellä tuollaisen pentuinvaasion jälkeen. Minun mielestäni koneita olisi ehdottomasti pitänyt päästä kokeilemaan, jos olisi voinut todistaa, että oli elossa jo koneen alkuperäisenä julkaisuajankohtana. Näin meille kolmikymppisillekin olisi kerrankin jotakin hyötyäkin iästämme.